Kesäherkkuja - osa 1 Herneet

Käveltiin tänään hakemaan marketista herneitä. Huun kanssa syötiin niitä jo matkalla kotiin ja Huu päätti jättää meidän käyttämälle reitille herneistä myös "Hannu & Kerttu"-tyylisen jäljen. Herneitä seuraamalla siis saattaa löytää meille!

Myöhemmin illalla herkuteltiin Baronin kanssa kahdestaan vielä vähän lisää. Vielä jäi kourallinen huomiseksikin.

<3

Herrrrkkuja, nams!

Baron odottaa lupaa

Baron kaivaa herneet paloistaan yksitellen ja vain kuoret jäävät jäljelle.

Empiirinen tutkimus

Kaikki lapselliset varmasti tunnistavat ilmiön, jossa juuri hankittu vaate jää pieneksi kun sitä on ehditty käyttämään huonolla tuurilla vain joitain viikkoja. Etenkin kovien kasvupyrähdysten aikaan tämä koettelee myös lompakkoa(varsinkin näin ensimmäisen lapsen kohdalla). Onnekkaita ovatkin ne, joilla on joko omasta takaa tai saatuja lastenvaatteita valmiina seuraavaa kokoa varastossa. Mutta koska varastotilakin on yleensä etenkin kaupunkilaisilla jokseenkin kortilla, niin kierrätys on pop ja kirpputorien kaluaminen tulee tutuksi varmasti suurimmalle osalle tuoreista vanhemmista.
Tästä päästäänkin sujuvasti tulevan tutkimuskohteeni pariin eli lastentarvikekirpputoreihin ja second hand shoppeihin.

Idea ja toteutus: Tutustutaan pk-seudun lastentarvikekirpputoreihin asiakkaan näkökulmasta ja tehdään niistä kattava vertailu. Itse etsin vaatteita + tarvikkeita tietenkin Huulle(n.1-v tytön vaatetta), sekä siinä sivussa 6-vuotiaalle kummitytölleni ja mukaan houkuttelin tutkimusta hieman laajentamaan myös kummipoikani äidin joka tekee ostoksia kohta 3 ja 9-vuotiaille pojilleen. Vertailu toteutetaan kriteerien pohjalta ja jokainen kirpputori pisteytetään kouluarvosanoin 4-10.

Arvosteltavia kohtia tulevat olemaan ainakin seuraavat:

• sijainti ja kulkuyhteydet
• käytännöllisyys ja viihtyisyys
• tavaroiden keskimääräinen hinta-laatusuhde
• mitä myynnissä eli löytyykö ostettavaa
• oheispalvelut 

Lisäksi kirjoitan jokaisesta käynnistä lyhyesti ja kerron perusteet kunkin kohdan arvostelulle. Arvostelukriteerien lisäksi kohteista tehdään lyhyet + ja - listat.

Vertailu aloitetaan syksyn tullessa, sillä monet kirpputoreista toimivat pienellä henkilökunnalla ja hiljentyneen kesämyynnin aikaan on hyvä sauma pitää putiikit suljettuina ja nauttia lomasta. Yritämme vierailla kaikilla listasta löytyvillä kirppareilla syksyn aikana ja ottaa matkaan mukaan toisinaan myös avustavia lisätutkimushenkilöitä. :)

Vertailuun tulossa ainakin seuraavat paikat:

• Kruunukirppu (Helsinki, Kruunuhaka)
• Vekarakirppis (Helsinki, Kumpula)
• Minipoppoo (Helsinki, Malminkartano/Konala)
• Lastenvaateliike Ketunpoika ? (Helsinki, Mellunmäki)
• Villa Lyhty (Vantaa, Rekola)
• Lastentarvikekirpputori Jane (Vantaa, Kaivoksela)
• Naperotori (Vantaa, Simonkylä)
• Lafkan (Kauniainen)
• Pikkuponin aarreaitta (Porvoo, Tarmola)

Jos sinä tiedät jonkun vierailun arvoisen paikan, niin ehdota sitä kommenttilaatikossani ja mahdollisuuksien mukaan(sijainti ja aukiolo) lisätään se testattavien joukkoon. Eiköhän ne lapset jatka kasvamistaan myös syksyn ja talven mittaan, joten aina on jotain uutta ostettavaa. ;)

Muutto ja mehukeittoa

Pikku Huun kanssa otetaan kuvaa uudesta peilistä.

Pikku Huu muutti sitten vihdoin omaan huoneeseensa myös nukkumaan.
Mukana muutti myös edelleen pinnasänky, vaikka tarkoitus olikin siirtyä samalla lattiasänkyyn nukkumaan. Päädyttiin sellaiseen halfway-ratkaisuun, että päiväunet nukutaan lattiasängyssä ja yöt vielä toistaiseksi pinnasängyssä. Sitten kun huone on nukkumiseenkin tuttu, niin voidaan kokeilla yötä lattiasängyssä. Eilen viimeisteltiin paikkaa peileillä ja tänään käytiin ostamassa Huulle myös oma pikkuinen tuuletin hyllyn päälle pörisemään. :)

Kesä, marjat, hedelmät ja iltavirkeys helteen luovuttaessa viileämmälle illalle ovat saaneet aikaan innon uuteen aktiviteettiin. Koekeittiöstä taas kuuluu ja olen innostunut keittelemään kiisseleitä iltamyöhään, kun Huu on unilla. Tai ehkä ne on enemmänkin mehukeittoja kuitenkin. Tänään tein mansikka-nektariinikeittoa(mies sanoi maistaessaan yllättyneellä äänellä "Nam!"). Lisäksi olen testannut perinteisen mansikka-raparperikeiton ja vadelma-mansikkakeiton (Huu sanoi maistaessaan monta kertaa innostuneena "Namnamnamnam!") .
Koko homma lähti siitä, kun sain juhannusreissusta matkaan ison nipun ärtsyjä raparpereja ja niistä piti jotain kehittää. Muistin, että pakastimessa on vielä yksi rasia edelliskesän mansikkaa ja ajattelin, että pistetään porisemaan ja katsotaan mitä tulee. Myydäänhän kaupassakin vastaavaa sekoitusta, joten hyvin ne varmaan yhteen passaa. Ajattelin myös, että tästähän minä sitten saan Huullekin hyvät puuron kylkiäiset ja välipalaa. Jossain pääni perukoilla nousi kysymys rapareperin antamisesta alle 1-vuotiaalle ja tarkistin asian kuten kuka tahansa moderni äiti googlettamalla. No eihän sitä tietenkään suositella. Alkoi harmittamaan, joten nappasin seuraavana iltana pakastimesta pussillisen vattuja ja keitin tuoreiden mansikoiden kanssa niistä Huulle oman sopan. Raparperit olivat vielä mansikoiden kanssakin niin ärtsyjä, että päädyin vispaamaan vaniljavaahdon ja sen kanssa yhdessä keitto olikin aika oiva yhdistelmä. :)

Vielä olisi muutama raparperin varsi kaapissa odottelemassa. Jospa huomenna olisi vihdoin riittävän viileä ilma, jotta uskaltaa laittaa uuniin lämmön. :)